Jääkiekkolippujen hinnoittelusta

Sain kuulla tänään kotini jakajalta pitkän ja kiihkeän saarnan aiheesta Suomen jääkiekon MM-kisat. Näytin erään nettisivun kautta kierrätettyä suoraa streamia Slovakia – USA ottelusta hänelle, koska halusin näyttää kuinka tyhjiä katsomot Hartwall Areenalla tosiasiassa ovat jopa tällaisessa suurten maiden ottelussa. Päivällä pelatussa Kanada – Ranska ottelussa oli jopa tyhjempää.

Hänen pointtinsa oli hyvä: on mieletöntä, että samalla kun maailmalla kuolee lapsia, uutislähetyksissä kerrotaan oikeiden uutisten jälkeen samalla uutisäänenpainolla siitä kuinka hikiset miehet jahtaavat palloa. Uutisarvon ylittyminen pelkällä hikisten miesten järjestykseen laittamisella on sekin järjetöntä, mutta lehdistä oman tilan varaaminen näille uutisille ja kaikille ei-kiinnostuneille näiden ”tiedonjyvästen” pakkosyöttö se vasta älytöntä onkin. Kuulemma, kaiken sen saa anteeksi vielä argumentilla ”yhteisestä hyvästä” tai kansanterveydellisesti tärkeästä liikunnan suosimisesta.

Kuitenkin, se että nämä kisat siirretään maksullisiksi ja jopa kohtuuttoman kalliiksi seurata myös niille, joita tämä touhu oikeasti kiinnostaisi, tekee kaikesta puolustamisesta turhaa. Ihmiset joita urheilu ei kiinnosta, joutuvat edelleen seuraamaan uutisointia, mutta he joita itse kisat kiinnostaisivat, eivät pysty niitä seuraamaan. Tuntuuko kohtuuttomalta tai järjettömältä?

Ensinnäkin televisio-oikeuksien siirtyminen maksukanaville on luonnollista mutta kurjaa. Maksullinen televisio on ilmiönä aivan kammottava, mutta ymmärrän sen syyt enkä lähde parkumaan systeemin kurjuudesta. Sitä paitsi, on oikeastaan ihan kivaa että urheilun siirtyminen maksukanaville tuo eri kisojen seuraamiseen takaisin tietyn sosiaalisen piirteen, kun katsojien on pakko mennä ravintoloihin katsomaan pelejä. Kokemuksesta tulee jälleen sosiaalinen, ja vaikka itse kannustamisen idea vähän katoaakin, on yhdessä kokeminen vähintään toiseksi paras asia urheilun seuraamisessa. Että ei se pelkästään huono asia ole että mainoksien seuraamisen lisäksi meidän odotetaan maksavan katsomisesta vielä toiseen kertaan. Huono ilmiö, mutta lieveilmiö on ihan ok.

Mutta sitten nämä itse kisaliput. Lipuissa on neljä pääkategoriaa, ja ne on jaettu joukkueiden kiinnostavuuden mukaan. 1. kaksi joukkuetta joista kumpikaan ei kiinnosta ketään, liput alkaen 36€. Nämä ottelut ovat kaikki pitkälti tuntemattomien pelaajien joukkueiden pelejä, kuten Valko-Venäjä – Ranska. 2. yhden kiinnostavan ja yhden ei-kiinnostavan joukkueen ottelut, liput alkaen 70€. Tämä lippuluokka on kaikkein kohtuuttomin, sillä ottelut ovat epätasaisia ja yleensä huonoja kaikin puolin. Siinä oletetaan ihmisten maksavan pelkästään siitä että näkee maailmantähtiä. Eräänlaista Kauniiden ja Rohkeiden näyttelijöiden rahtaamista ostoskeskusten parkkipaikoille kansan ihmeteltäväksi (jos kukaan nyt enää tätä 1990-luvun ilmiötä muistaa). 3. Suomen peli huonoa joukkuetta vastaan, liput alkaen 156€. Ihan pelkkää rahastusta, mutta toisaalta ihan odotettavissa jääkiekkoliitolta että Suomen otteluista halutaan ottaa kaikki mehut irti. 4. Suomen isot pelit, liput alkaen 196€. Aivan käsittämätöntä rahastusta, mutta sama argumentti pätee, kuin mitä edellisessä kategoriassa. Erikseen on sitten vielä loppupelien hinnat, mutta ne ovatkin sitten yksittäisiä otteluita.

Mikä tässä on kohtuuttominta? On paljon puhuttu siitä, että lapsiperheet eivät voi mennä katsomaan pelejä paikan päälle. No, on paljon paikkoja joihin nelihenkinen perhe ei voi mennä. Olisihan se kiva jos lapset pääsisivät otteluita katsomaan, mutta argumenttina se ei ole paras mahdollinen. Tässä pitäisi puhua absoluuttisista hinnoista ja niiden kohtuuttomuudesta. On aivan sama kuka sinne ei pääse, kerta hinnat eivät ole yksin lapsiperheille kohtuuttomia – ne ovat kohtuuttomia meille kaikille!

Noh, sitten on puhuttu siitä, että maailmallakin lippujen hinnat ovat kovia. Ovathan ne. Esimerkiksi Madison Square Gardenissa tällä hetkellä pelattavassa huippujännittävässä New York Rangers – Washington Capitals ottelussa halvimmat liput ovat 58€. Kyllä: 58€. Maailman kalleimmalla alueella Manhattanin saarella, New Yorkin kaupungissa pelaavan maailman parhaan jääkiekkosarjan alkuperäisen jäsenen kotiottelun halvimmat liput ovat halvempia kuin liput Helsingin Pasilassa pelattavaan Slovakia – Kazakstan ottelun halvimmat liput.

Kalervo Kummolan (kok.) johtama Suomen jääkiekkoliitto myönsi tehneensä joitain virheitä hinnoittelussa. Kyllä, sen virheen nimi on hinnoittelu. Kummola käytti Arto Nybergin ohjelmassa tekosyynä kalliille lipuille muun muassa sitä kuinka halvalla EHT-turnauksen lippuja joka vuosi myydään. Hyvä syy joo, kyllä oikeastaan pitäisi EHT-otteluista veloittaa enemmän, kerta kisoissa joka vuosi näkee samat SM-liigan pelaajat kuin mitä SM-liigan otteluissakin. Sitten Kummola totesi haluavansa kaikille vain hyvää ja mielellään tarjoaisi lippuja halvemmalla, mikäli se olisi mahdollista. Mutta se ei kuulemma ole.

MadisonSquare Garden, New York Rangers – Washington Capitals, 58€.

Kerronko visioni siitä miten hinnoittelu on tehty? Ei se mitään, kerron sen silti. On otettu eri yhteiskuntaluokista ihmisiä testattavaksi huoneeseen, jossa heidän käsketään laittamaan lompakko pöydälle samalla kun heitä osoitetaan aseella kohti kasvoja. Sitten joku alkaa tyhjentää lompakosta rahaa. Tyhjentäjä nostaa kortilta tiliä tyhjäksi ja polttaa seteleitä. Siten on saatu selville se raja, jossa ihminen ei enää välitä omasta hyvinvoinnistaan vaan alkaa miettiä rahan menoa. Kipurajan löydyttyä on yksinkertaisen helppo asia laskea se määrä kansasta, joka pystyy hyväksymään hillittömän ryöstämisen ilman aseellista kapinaa.

Kuulemma raiskauksen ehkäisykursseilla Yhdysvalloissa on opetettu huutamaan raiskauksen sijaan tulipaloa, sillä se saa ihmiset juoksemaan apuun.

TULIPALO, TULIPALO, TULIPALO!