9.5.2012

Saatanallisesta symbolista Ulvilan surmien yhteydessä


En ole kauheasti kiinnittänyt huomiota tähän Ulvilan surman puintiin tapahtuman alkuaikojen jälkeen. Silloin kun mediaan tuli tieto että ensimmäinen epäilty oli eräs porilainen näyttelijä, satuin olemaan kesätöiden vuoksi kyseisen herran naapurissa majoittumassa Porissa. Silloin oli surmassa jotain henkilökohtaista kiinnostuksen aihetta. Nyt myöhemmin koko tapahtumasarja vaikuttaa lähinnä surulliselta ja ihmismielen kurjimpien puolien vatvomiselta.

En tiedä onko Anneli Auer surmannut miehensä, enkä oikeastaan välitä. Hänet on kuitenkin nyt leimattu jo mediassa syylliseksi, eikä koko jutun jatkokäsittelyllä esimerkiksi Helsingin Sanomissa pitäisi olla mitään syytä. Auer voi käydä pyytämässä Alpo Rusilta tai Nils Gustafssonilta vertaistukea. Viimepäivinä surma on kuitenkin ollut jälleen tapetilla näiden saatananpalvontaan viittaavien todisteiden vuoksi. Olen pyrkinyt välttämään juttujen lukemista, sillä vakaa pelkoni on ollut, että kaikki mitä mediassa tällä hetkellä on tiedossa, on järkyttävää kuraa. Aamuhesarissa oli kuitenkin etusivulla iso juttu, jota herkässä aamumielentilassani en kyennyt välttämään: Auerin puolustus tyrmää väitteet.

Okei, en edelleenkään ota kantaa mihinkään mitä surmassa on tehty: en väitettyihin ristin muotoon tehtyihin pistohaavoihin tai lasten hyväksikäyttöihin tai koiratappeluihin tai mihinkään muuhun villiäkin hurjemmaksi muodostuvaan spekulaatioon. Mutta tähän väitettyyn saatanalliseen kuvioon aion kyllä puuttua.

Eli. Kuvio on tämännäköinen, napattu IL:n webbisivuilta:



Lainaus HS:lta: 

”Poliisin kuuleman asiantuntijan mukaan piirroskuviot tulevat goottilaisuudesta, ”ylempi kuva on vuohenpää ja alempi piikkilankamainen kuvio on goottilaisuuden symboli”.
Vuohenpää kuuluu satanistiseen symboliikkaan.
Poliisin kuulemma asiantuntija on eläkkeellä oleva erityisluokanopettaja, joka tapasi 1980-luvulla vapaaehtoistyöntekijänä saatananpalvojia ja perehtyi aiheeseen sen jälkeen. Osa hänen kuulustelustaan on julistettu salaiseksi.”

Myöhemmin tekstissä haastatellaan vankilapappina toiminutta teologian tohtoria Merja Hermosta, joka on väitellyt saatananpalvonnasta ja satanismista. Hän tyrmää poliisin asiantuntijan väitteet.

Mistäs aloitetaan? No mennään jutun järjestyksessä. Ensinnäkin puhutaan että piirroskuviot tulevat goottilaisuudesta. Ensinnäkin gootit olivat barbaarikansa joka asusti Rooman valtakunnan liepeillä, mutta sitä tässä jutussa nyt ei haeta. Gotiikka on myös taidemuoto, mutta niin uskomatonta kuin se onkin, sekään ei ole tässä jutussa pointtina. Asiantuntija nimittäin ilmeisesti puhuu gooteista alakulttuurina. Koko goottikulttuuri on syntynyt 1980-luvulla Briteissä ja sen lähtökohtina on pidetty Joy Divisionia ja The Curea. Moderni goottipelko johtuu pitkälti uskomuksesta goottien väkivaltaisuudesta, mistä taas saamme kiittää pitkälti tyhmyyttä.

Gootteja syytetään yleensä kirkkojen polttamisesta, kiitos norjalaisen kirkonpolttaja Varg Vikernesin, joka 1990-luvulla sytytteli Norjassa kirkkoja ja murhasi yhden ihmisen. Hän ei ollut gootti vaan pikemminkin orastaneen norjalaisen black metalin alkuaikojen hahmoja. Tämähän ei tietenkään ketään kiinnosta: samanlaisia mustatukkia kaikki. Gootista on tullut ulkopuolisille terminä eräänlainen kaiken sisäänsä sulkeva termi, johon on helppo niputtaa kaikki mustia vaatteita käyttävät ihmiset. Aina kun mediassa puhutaan gooteista, voit olla suhteellisen varma siitä, ettei kyseessä ole oikeasti gootteja. Käy vaikka kysymässä Porvoon kirkon polttaneelta mieheltä.

Siinä poliisin asiantuntija kyllä on oikeassa, että symbolissa on tietty goottilainen viba. Erityisesti tuo sydän. Tuo ilmiselvä sydän jota koko Helsingin Sanomien jutussa ei mainita kertaakaan. Sydän on yksi yleisimmistä tatuoinneista ja sen koristeleminen kieltämättä antaa sille goottimaisen ulkomuodon näin ulkopuolisen silmin. Ja jälleen paino sanoilla ’ulkopuolisen silmin’. Nimittäin, merkki kuin merkki voi olla ”goottilainen” jos gootti sen hyväksyy omaksensa. Mikäli me ulkopuoliset annamme jollekin symbolille goottimerkityksiä, me tosiasiassa vain projisoimme omia ennakkoluulojamme ihmisryhmästä tiettyihin symboleihin. Porvoon kirkonpolttajakin silminnäkijöiden mukaan kuunteli saatananpalvontamusiikkia, joka myöhemmin paljastui Pelle Miljoonaksi. Ennakkoluulot vs. yksilön mieltymykset.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että tuo tatuointikuvio esittää pikemminkin klassista ”tramp stampia” kuin goottisydäntä. Tramp stamp on siis lähinnä naisten ottamien alaselän tatuointien ivallinen slanginimitys. Ne olivat muoti-ilmiö jokin aika sitten ja esittivät usein juuri sydänkuvioita koristeltuina. Googlen kuvahaulla voi vertailla hyvin tramp stampin ja gothic heartin samankaltaisuuksia. Väitteeni puolesta puhuu myös se, että Anneli Auer ei ole gootti. Ai miten niin ei? No senkin voi nopeasti kuka tahansa todeta samaisella googlen kuvahaulla.

Jatketaan kuitenkin jutun mukaan. Poliisin asiantuntija on erityisluokanopettaja joka tapasi 1980-luvulla saatananpalvojia ja perehtyi aiheeseen sen jälkeen. Missä? Missä hän tapasi saatananpalvojia 1980-luvulla? Saatananpalvonta on pitkälti ollut katolisen kirkon syytös kerettiläisiä ja toisin uskovia kohtaan, silloin kun on ollut kätevää saada jotenkin asetettua väärä usko rikolliseksi toiminnaksi. Saatananpalvojien alakulttuurin syntyhetkenä voidaan varmaankin pitää kalifornialaisen Anton LaVeyn 1969 ilmestynyttä Satanic Biblea ja sitä seurannut saatanan kirkon perustamista. Ennen vuotta 1969 alakulttuuria ei ollut käytännössä olemassa. Okei, tämä on aika raakaa yleistystä, mutta ei kuitenkaan niin kauhean kaukana totuudesta.

Suomessa saatananpalvonta on hyvin paljon tuoreempi ilmiö. En enää tarkkaan muista mistä sen kuulin, mutta muistaakseni joku vuosi sitten puhuttiin siitä, että saatananpalvonta ja/eli satanismi saapuivat Suomeen evankelis-luterilaisen kirkon kouluissa esittämän Saatana kutsuu minua videon välityksellä vuonna 1994. Se saattoi olla juurikin Hesarin haastatteleman Hermosen väikkäri (2006) jossa tämä sanottiin. Hän nimittäin tutki juuri 1990-luvun suomalaisia saatananpalvontapiirejä. Mediassa kuuluisin tapaus on tietysti Hyvinkään paloittelusurmien pääjehu Jarno Elg, joka surman aikaan vuonna 1998 oli 23-vuotias. Mutta ehkä kannattaa mielummin lähteä liikkeelle ilmiön alkuajoista.

Religious Tolerance sivustolla on hieno kuvaus Satanic Ritual Abuse -ilmiöstä, joka levisi 1980-luvulla englanninkielisessä maailmassa. Hyvin yksinkertaisesti lyhennettynä ilmiö oli siis se, että 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa tuli esiin monia tapauksia joissa lapsien epäiltiin tulleen kaapatuksi ja käytetyiksi saatanallisissa rituaaleissa. Jälkeenpäin kävi ilmi että lapsien muistot johtuivat pitkälti aggressiivisista kyselymetodeista jotka saivat aikaan lapsille vääriä muistoja. Kaiken takana oli amerikkalaisen uskonnollisten konservatiivien usko saatanasta aktiivisena ja tiedostavana toimijana arkitodellisuudessa, josta tietenkin haluttiin saada todistusaineistoa. Ensimmäinen kirjallinen merkintä lapsen saatanallisesta hyväksikäytöstä 1980-luvun Yhdysvalloissa paljastui myöhemmin huijaukseksi ja myöhemmät ovat pitkälti istutettujen muistojen syytä. Paniikki saatananpalvonnan kultista kuitenkin levisi nopeammin kuin sitä ehdittiin todistaa vääräksi. Pian oli englanninkielinen maailma kauhuissaan ja lopulta vuonna 1994 kohu saavutti Suomen.

Joten kysymys kuuluu: missä oli poliisin käyttämä asiantuntija ollut tekemisissä saatananpalvojien kanssa 1980-luvulla? Kaliforniassa La Veyn kirkolla? Vaiko kenties englanninkielisen uskonnollisen oikeiston kanssa? Vai oliko hän ollut tekemisissä goottien kanssa? Vaiko hevimiesten? Oliko hän oikeastaan ollutkin mukana ongelmanuorten kanssa? Helsingin Sanomien jutussa olennaisin osa tulee viimeisessä lainaamassani lauseessa: ”Osa hänen kuulustelustaan on julistettu salaiseksi.”

En todellakaan tiedä onko Anneli Auer syyllinen vai ei. Mutta julkisuuteen tihkuvat tiedot poliisien työskentelystä tutkimuksen yhteydessä vaikuttavat lähinnä mustamaalauskampanjalta. Ainakin kaikki mitä tähän saatananpalvontakohun symboliin liittyy on totaalista sontaa.

Pitikin mennä lukemaan...

Edit 10.5.2012.
Kiitos Helsingin Sanomien Jussi Alroth.Kolumni tämän päivän Hesarissa ratkaisi pulmani: poliisin asiantuntija oli kuin olikin persoonalliseen saatanaan uskovien porukkaa. Ja se kolumnihan löytyy täältä.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti