8.4.2024

7/121 Peruspäivä ja perusmelttarit

Kolmen herätyksen yö - kolmen esikoisen herätyksen yö. Ensimmäisellä kerralla painajaisia, toisella kerralla painajaisia, mutta kärttyinen isä ilmoitti, ettei peittele samana yönä enää uudestaan ja kolmannella kerralla "en saa unta kun ei peitellä". Huoh. Taaperokin herätti jo kello 6.37, joten tänään on kahvia kulunut.

Aamu meni muuten ihan kivasti. Esikoinen päiväkotiin, puoliso ulos talosta ja minä ja taapero kaksin pitämässä linnoitusta pystyssä. Ensimmäiset päiväunet kestivät lähes kaksi tuntia, joten lähdimme liikkeelle siinä yhdentoista jälkeen.

Suuntasimme lounaalle Eastonin Bibiin, josta on tulossa vielä erillinen postaus. Lounaan jälkeen kiertelimme Citymarketissa, Itäkeskuksessa ja Puhoksessa ,ja huomasin siinä samalla riskin, että minusta tulee ostoskeskuskiertelijä vanhempainvapaallani. Tosin, yritin vähän saada lounasseuraa, mutta kun se kuivui kasaan, niin jäljelle jäi vähän taas haahuilua.

Toisilla päiväunilla taapero vetäsi melkein 1,5 tuntia, joten ainakin most sacred most holy oli hyvin käytetty tänään. Toisten torkkujen jälkeen kävimme hakemassa esikoisen päiväkodista ja tulimme kotiin tekemään ruokaa.

Normaalien melttareiden jälkeen pääsimme pöytään nauttimaan kasvispullaspagetista. Jaa mitä ovat normaalit melttarit vai? Noh, niissä yksi huutaa kun sillä on nälkä. Toinen huutaa sitä, kun ensimmäinen huutaa, joten hänenkin pitää keksiä jostain tikusta asiaa huudettavaksi. Kolmas taas alkaa lopulta huutaa, kun sillä menee hermot, kun kaikki ympärillä huutaa. Se on sellainen triangle of sadness.

Mutsi palasi vähän ruokailun jälkeen kotiin ja sai ihmetellä keittiön varsin laajamittaista sotkua. Olen aina kuvitellut sellaiset LIV-kanavalla näytettävät hoarder-talot yksinäisten ihmisten hiljaisiksi häpeän mausoleumeiksi, mutta tämän päivän jäljiltä alan epäillä, että ehkä niissä oikeasti vaan asuu lukuisia toisilleen huutavia ihmisiä.

No joo, tämä menee nyt vähän liioitteluksi. Oma äänenpainoni kohosi lähinnä sen vuoksi, koska esikoinen kiukutteli naapurihuoneessa, enkä päässyt taaperon ja valmistuvan ruoan vuoksi fasilitoimaan hänen pahaa oloaan samaan huoneeseen. Tällaisia nämä päivät välillä ovat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

10/121 Neljäkymmentä vuotta

Huhtikuun yhdestoista 1984 Hyvinkään keskussairaalassa syntyi eräs Eeli Wördman, joka häviävän hetken ajan oli maailman nuorin ihminen. Nelj...