Aamu valkeni kotitaloudessamme kello 07.15, kun taapero alkoi huutaa sängyssään. Olin käynyt unille siinä puoliltaöin, ainakin tuntia myöhemmin kuin olisi kannattanut, ja yöherätyksiä tuli kaksi. Ensimmäinen herätys tuli melkolailla heti nukkumaanmenoni jälkeen, kun esikoinen tuli valittamaan painajaisista ja toinen, kun puoliso kömpi sänkyyn joskus hesarin ja herätyksen välissä. Taapero sen sijaan oli ainoa kotitalouteni kaksijalkainen, joka minua ei herättänyt.
Melkein heti pikkuisen kanssa huoneestaan kuoritui myös esikoinen. Söimme siinä aamupalaa, vaihdoimme yhdet kakkavaipat ja touhusimme kaikkea leikinkaltaista härväämistä. Tai no, lapset touhusi samalla kun minä luin lehteä ja join kolme kuppia kahvia.
Noin kahden tunnin hereilläolon jälkeen laitoin taaperon totutusti ensimmäisille päiväunilleen, joka oli myös se hetki, kun pääsin käyttämään koiran aamupissalla. Esikoista vahti sen aikaa Samppa, Rekku, Vainu, Toma, Kaja, Riku ja keitä ikinä muita Ryhmä Haussa onkaan.
Koira teki tarpeensa nopeasti, jonka jälkeen laitoin pikaiseen papanaa tarjolle ja tuoretta vettä kulhoon, sillä seuraavaksi olisi vuorossa isän most sacred most holy time. Rojahdin sänkyyn, otin puhelimen esille ja avasin Wordlen. En ehtinyt edes arvaamaan loppuun asti päivän sanaa (voila, joka muuten on mielestäni ongelmallinen valinta englanninkieliseen peliin), kun taapero aloitti möykän.
Pikkuinen vetäsi siis riemastuttavat 30 minuutin unet. Ehdin tasan laittaa television päälle, pukea, käyttää ja ruokkia koiran, käydä vessassa ja arvata kolmantena sanana "polka", kun aamupaussini päättyi. Eipä siinä mitään - leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Hain taaperon ja katsoimme hetken kaikki yhdessä Ryhmä Hauta. Lapset saivat siis mennä sen verran siinä pilalle, että isä pääsi arvaamaan Wordlen loppuun asti.
Tästä ei kestänyt kauaakaan, kun mutsi kömpi hereille. Hän oikeutetusti ihmetteli, miksei taapero ollut vielä päiväunilla, ennen kun selitin tämän heränneen jo. Kirosimme vähän molemmat. Kovastihan tämä alkaa haisemaan ensimmäisten päiväunien droppaukselta. Sovimme, että minä lähden viemään esikoista kaupungille ja puoliso saa nukuttaa taaperon aikaisemmille toisille päikkäreilleen.
Kävimme kirjastossa palauttamassa vanhat kirjat ja lainaamassa uusia. Lisäksi kävimme kaupassa ja kahvilla. Ihan kivaahan se oli, mutta useamman tämänlaisen päivän jälkeen alkaa kyllä jo kaipaamaan vähän ohjelmallisempaa ohjelmaa.
Onneksi huomenna on maanantai
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti