NHL:n pudotuspelien toinen kierros

NHL:n pudotuspelien ensimmäinen kierros on ohi ja on aika ennustaa toisen kierroksen tuloksia. Katsotaanpas kuitenkin ensiksi miten meni ensimmäisen kierroksen ennustusten kanssa:

Veikkasin Rangers – Ottawa sarjassa 4-2 voittoa New Yorkille. Okei, Rangers voitti, mutta Ottawa pisti kovemmin kampoihin kuin mitä odotin. Analyytikot maailmalla olivat jo vähän sitä mieltä että Ottawa saattaa viedä. Rangers kuitenkin vei sarjan 4-3 ja kohtaa seuraavalla kierroksella Washington Capitalsin.

Boston – Washington sarja oli NHL:n historian tiukin, yhden maalin eroilla jokaisessa ottelussa Washington lopulta kuoppasi viime kauden mestarit voitoin 4-3. Jaa-a, vaikea sanoa mitä tässä otteluparissa kävi. Kaverini kanssa katsottiin pari peliä, eikä Boston oikein näyttänyt samalta kuin viime kaudella. Peli oli hidasta ja jotenkin tylsää. Vaikutti siltä että Boston yritti pelata Washingtonilta aseita pois, käyttämättä omiaan. Lisäksi tulokasvahti Braden Holtby oli hyvä Washingtonin maalilla.

New Jersey Devils – Florida Panthers sarja meni sitten Devilsille seitsemännessä. Tämäkin sarja oli tiukka ja vaikkakin ennustin sarjan Devilsille voitoin 4-2, ei 4-3 lopulta ollut kauhean lähellä sarjan tasoa. Floridalla oli voiton avaimet käsissään, mutta niin vaan vei puutarhaosavaltiolaiset sarjan.  New Jersey kohtaa seuraavalla kierroksella  Philadelphia Flyersin.

Flyers – Penguins -sarja oli juuri niin viihdyttävä kuin mitä etukäteen odotinkin. Rämistelyä, tunteiden paloa ja paljon maaleja. Veikkasin voittajan väärin, mutta sarja oli silti ihana ja parempi joukkue voitti, eli Philadelphia 4-2. Hieman yllättävää oli se, että luettelin huikean määrän seurattavia nimiä, enkä onnistunut mainitsemaan sarjassa loistanutta Matt Carlea lainkaan.

Lännessä ensimmäinen veikkaukseni Canucks – Kings -sarjassa oli 4-1 voitto Vancouverille. Vähänkö se meni pieleen! Canucks hävisi paremmin joukkueena pelaavalle Los Angelesille tylysti 4-1. Eli juurikin päinvastoin mitä odotin. Yhtään Kingsin peliä en ole nähnyt, en osaa sanoa mikä meni pieleen. Analyytikot puhuivat paljon Daniel Sedinin poissaolosta ja valmentaja Alain Vigneaultin kyvyistä pitää joukkue hanskassaan, mutta tiedä häntä sitten. Oli miten oli, suuri ennakkosuosikki hävisi ehkä etukäteen heikoinpana pidetylle joukkueelle. Tasainen liiga. Kings kohtaa toisella kierroksella kauden komeettajoukkueen St Loius Bluesin.

St Louis – San Jose sarja päättyi hyvin lähelle niin kuin odotinkin. San Josella eivät rahkeet riittäneet ja joukkueessa on odotettavissa suuria muutoksia ensi kaudeksi, tai ainakin pitäisi olla odotettavissa ,mikäli voittojen tielle halutaan palata. St Louis voitti siis 4-1.

Phoenix – Chicago sarja päättyi sitten Phoenixin voittoon 4-2.  Arvasin jälleen voitot päinvastoin ja ylivoimaisemmin Chicagolle. Mielestäni Chicago on edelleen parempi joukkue, mutta Phoenixin voittoon oli kaksi avainta: joukkuepeli ja maalivahti Mike Smith. Chicago kaatui kuumaan molariin, aivan kuten edellisvuosina on käynyt useammassakin sarjassa pudotuspeleissä. 2010 keväällä lännessä San Jose kaatui tulikuumaan Antti Niemeen Chicagon maalilla, idässä taas tirisevä Jaroslav Halak pudotti sekä runkosarjan voittaneen Washingtonin että Pittsburgh Penguinsin. Maalivahdit voivat siis ratkaista jopa sarjoja playoffseissa. Seuraavaksi Phoenix kohtaa Nashvillen.

Detroit – Nashville -sarja ei lopulta ollutkaan tiukka, vaikka se ottelujen valossa siltä saattoi näyttääkin. Nashville vei voitot lukemin 4-1. Mihin Detroit sitten kaatui? Ei ehkä ole olemassa mitään yksittäistä tekijää. Rinne maalilla oli hyvä, puolustus pelasi kunnolla ja hyökkäyskin toimi. Analyytikot totesivat sarjan päätteeksi Nashvillen olleen vain yksinkertaisesti parempi kuin Detroit – ei mitään sen ihmeellisempää.

Seuraavalla kierroksella odotan osuvani paremmin kohdilleen, sillä nyt tiedän suurin piirtein mitä odottaa.

Rangers – Capitals. Rangers oli pulassa taitavan ja nopean Ottawan kanssa, samalla kun Washington kykeni vastaamaan Bostonin fyysiseen peliin ja varastamaan tarvittavat voitot. Luulen vähän Washingtonin olevan niskan päällä tässä tulevassa sarjassa. Sillä on huomattavasti enemmän huipputaitavia yksilöitä kuin Ottawalla ja lisäksi se kykenee voittamaan ennakkosuosikit vieraissa. New York meni pudotuspeleihin idän piikkipaikalta ja sitä näytti vaivaavan hieman sama tauti kuin Washingtonia aikaisempina vuosina, nimittäin hyvän olon tunne. Tässä ottelusarjassa Washingtonilla on todistettavaa ja New Yorkilla vain hävittävää, mutta tekijöitä on enemmänkin.

Ensinnäkin Washingtonin maalivahtipeli ensimmäisessä sarjassa oli loistavaa juuri Braden Holtbyn ansiosta. Nyt vastaan luistelee joukkue jonka maalivahtipeli ei kalpene minkään joukkueen rinnalla. Rangersin Henrik Lundqvist voittanee jopa Vezinan tänä vuonna liigan parhaana maalivahtina, niin vakuuttava mies on ollut. Valmentajapuolella kohtaavat Capitalsin NHL:ssä kokematon valmentaja Dale Hunter ja aikoinaan Tampa Bayn Stanley Cupiin johdattanut taktiikkamestari John Tortorella. Hunter ei saa liiemmin ylistystä mediassa, mutta mies on tehnyt niitä liikkeitä joita Washingtonin valmentajan täytyykin: hän on istuttanut Alexander Ovechkinia penkillä aina tarpeen vaatiessa. Edellinen valmentaja Bruce Boudreau tätä ei uskaltanut tehdä ja Washington saavutti maineen ikuisena alisuorittajana. Vaikka New York on parempi ja taitavampi joukkue, väitän Washingtonin kykenevän ottamaan tarvittavat voitot kerrankin. Sarjasta tulee tiukka, mutta Washington vie voitoin 4-3.

Toinen idän pari on Flyers – Devils. Muutamalla supertähdellä kuorrutettu ”kuolleen kiekon” entinen mallioppilas New Jersey ei kykene katkaisemaan Flyersin momentumia. Vaikka Flyers saattaa antaa ottelujen alussa 2-3 maalia vastustajalle etumatkaa, kykenee joukkue tulemaan tasoihin ja ohi. Nuorien ratkaisupelaajien määrä Flyersin joukkueessa on aivan käsittämätön, ja vaikka Devils kykenisi himmentämään esimerkiksi Claude Girouxin kentän, löytyy kakkos-, kolmos- ja jopa nelosketjuista riittävästi tulivoimaa tulittamaan Devils kesälomille. Devilsin puolustus ei ole niin syvä, että se kykenisi nollaamaan Flyersit kokonaan. Mielenkiintoista tässä sarjassa on seurata maalivahtien Ilya Bryzgalovin ja Martin Brodeurin kaksintaistelua. Bryzgalov oli ensimmäisessä sarjassa kehno ja Brodeur kelvollinen. On jännää nähdä, miten Bryzgalov vertautuu idässä parasta mittaria, maailman kaikkien aikojen parasta maalivahtia vastaan, vai tulittaako Flyers Brodeurin itsetunnon jonnekin mistä ainoastaan Marc-Andre Fleurylla on kokemusta ennestään. Veikkaus: Flyers vie 4-1.

Lännessä ykköspari on St. Louis Blues – Los Angeles Kings. Nyt viimeistään loppuu Kingsin lento. Joukkueiden pelifilosofiat ovat liian samanlaiset ja aseet samat. Kingsillä on ehkä paperilla parempi hyökkäyskalusto ja ainakin yhtä hyvä maalivahti, mutta Blues on kauden aikana todistanut olevansa kovemi joukkue. Mikäli mitään yllättävää ei käy, niin Blues vie voitoin 4-2. Pidän tätä paria kuitenkin yllätysvalmiina, pitkälti juuri koska Kingsin pukukopissa on tällä hetkellä takuulla hyvä fiilis pelaamisesta.

Phoenix – Nashville sarjassa ei tulla näkemään ilotulituksia. Aivan kuten ensimmäisessäkin lännen parissa, myös tässä kohtaa kaksi huippumaalivahtia. Siinä missä ensimmäisessä sarjassa Phoenix saattoi ratsastaa Mike Smithillä ja tehdä tarvittavat maalit keskinkertaisen Corey Crawforin taakse, nyt pitäisi pelata vähintään yhtä hyvin omassa puolustuspäässä ja sen lisäksi takoa ainakin pari – kolme maalia ilmiömäisen Pekka Rinteen taa. Ei tule tapahtumaan. Nashville on joukkueena liian hyvä ja materiaali liian syvä. Mikäli Nashville vielä saa Hal Gillin takaisin joskus tässä sarjassa, on Nashvillen puolustus liian kova Phoenixille. Tasaisia otteluja tulee, muttei sarjaa: Nashville vie 4-2.

Noniin, katostaas sitten kuinka päin honkia nämä veikkaukset tulee menemään.