2.11.2012

Yksipuolinen uutisointi ja me lukijat



Sandy niminen hurrikaani puhalsi itsensä viikolla Yhdysvaltojen itärannikolle. Myrsky itse lakkasi olemasta hurrikaani sillä hetkellä, kun se lopetti energiansa ottamisen merivedestä (tai jotain sellaista, parempi selitys täällä). Sosiaalisessa mediassa kaverini ovat kommentoineet asiaa vähän sekalaisesti, mutta yleisin kommentti on ollut: ”Miksi media uutisoi vain Yhdysvalloista, kun samainen myrsky puhalsi Kuuban ja Haitin yli moninkertaisilla tuhoilla?”

Kerronko miksi? Koska suomalaisia, tai miksei ihmisiä yleensäkin, lähtökohtaisesti kiinnostaa itseään lähellä olevat asiat. Ruotsissa järveen hukkunut lapsi saa Suomessa paremman uutisoinnin kuin Pakistanissa kahdensadan ihmisen kuolema maanjäristyksessä. Niin se vain on. Kukaan ei väitä ihmisarvoa erilaiseksi, mutta kiinnostus voi olla erilaista. Valtaosalla suomalaisista ei ole kontaktipintaa Kuuban ja Haitin kanssa, mutta valtaosalle on Yhdysvaltojen itärannikko erittäin tuttu television ja miksei muidenkin syiden kautta.

Nokia on varmaankin edelleen tunnetuin suomalainen asia maailmalla, jonka johdosta Nokian menestystä eri maankolkissa uutisoidaan kotimaan mediassa innolla. Ilmiö on oikeastaan vähän hämmentäväkin. Muistan senkin, kun Nokia lopetti tehtaansa Saksassa, nousi Suomessa otsikoihin Saksan mielenosoitukset matkapuhelinjättiä vastaan. Samoin kun Nokia perusti tehtaansa Romanian Clujiin, lyhyen ajan jälkeen tosin sen lopettaen, oli hetken aikaa suomalaisessa mediassa paljon juttuja Romaniasta.

Romania on oikeastaan aika hyvä esimerkki siitä, kuinka kiinnostus ulkomaailmaa kohtaan on tässä maassa hieman itsekästä. Nokiaa uutisoitiin, mutta romaanikerjäläisten myötä on lähinnä kaikki maata koskevat uutiset liittyneet jotenkin Suomeen tulleisiin kerjäläisiin. Muistaako moni edes koko Nokian tehdasta, ja niitä 3500 työntekijää jotka lopulta jäivät työttömiksi? Eipä sitä lopettamista samalla innolla uutisoitukaan. Täällä kiinnosti romaniasta enemmän jokin itseä lähemmin koskeva asia.

Esitänpä leikkimielisesti kaksi kysymystä: 1.) Mikä oli Shanghain vuoden 2010 maailmannäyttelyn Suomen paviljongin nimi? 2.) Kuka on Kiinan presidentti? Toki molemmat informaation palat on mahdollista napata suomalaisesta mediasta, mutta toisen uutisointi on ollut huomattavasti innokkaampaa kuin toisen. Tämä johtuu aivan täysin kiinnostuksesta, tai oletetusta kiinnostuksesta. Mediassa puhutaan uutiskynnyksen ylittymisestä, millä siis viitataan käytännössä samaan asiaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä toisin? Pitäisikö meitä kiinnostaa koko maailma ja kaikki sen ihmiskohtalot? Kyllä ja ei. Mediaähky syntyisi vähemmästäkin, kuin jokaisen hukkuneen lapsen nostamisesta otsikoihin kaikkialta maailmalta. On myös hieman typerää huutaa aamun Hesarille vääristä lähtökohdista ja uutisoinneista, sillä maailma ei ole suljettu paikka jonka ainoana ikkunana kyseinen aviisi toimii. Helsingin Sanomat, kuten valtaosa muistakin valtamedioista uutisoi asioita omalle yleisölleen ja pyrkii aktiivisesti muuttamaan sisältöään maksavia asiakkaitaan enemmän kiinnostavaan suuntaan. Niin se vain on.

Internet on tuonut mediakentälle samaan aikaan hyvää ja huonoa. Samalla kun meillä on mahdollisuus lukea uutisia ja analyysejä esimerkiksi Jakartan uppoamisesta (esim. vaikka täällä, täällä ja täällä), huomiostamme kilpailee entistä lyhyempiä ja nopeampia sähkeuutisten kaltaisia pieniä informaationpalasia. Internetin huumorisivut esimerkiksi reagoivat hyvin nopeasti ajankohtaisiin tapahtumiin, jolloin maailmanmenosta voi olla suhteellisen selvillä katsomatta koskaan uutisia. Samalla kuitenkin antautuu suodatetun informaation uhriksi, samoin kuin lehtiä lukemalla. Joku voi valita lukevansa uutisensa tästedes twitteristä, mutta silloinkin hän lukee juttuja toisilta ihmisiltä, jotka ovat päättäneet määritellä jonkin asian uutiskynnyksen ylittäväksi. Internetin suurin ongelma uutisten kanssa, on illuusio internetin ulottumisesta aivan kaikkialle. Ei se yllä.

Joten terveisiä sosiaaliseen mediaan: ei suurten uutistalojen yksin pidä kääntää katsettaan, myös ihmisten pitäisi yrittää löytää kiinnostusta muitakin kuin suoraan itseään koskevia asioita kohtaan. Tietoa on kyllä tarjolla liiaksikin asti, mutta se ei monia kiinnosta. Kiinnostaisiko jos Hesari uutisoisi tarkemmin ja laajemmalti? Tiedä häntä, uskallan epäillä…

0 kommenttia:

Lähetä kommentti