Jestas, valtakunnan ykköslehdessä käydään keskustelua
yhdestä lempiaiheestani: edustuksellisen demokratian ylivertaisuudesta! Uu,
meinasi jälleen aamukahvit lentää sieraimista kun innostuin niin kovin.
Ensinnäkin, olen itse käsitellyt aihetta täällä jo 4.6.2012
sekä uudestaan nyt 29.10.2012. Hesarin Mikael Pentikäinen toisteli aika suoraan
samoja ajatuksia 3.11.2012 ilmestyneessä pääkirjoituksessaan, kuin mitä itse
oli kirjoitellut, ja tämän aamun lehdessä oli mielipideosastolla vastaväite
Pentikäisen demokratiakäsitykselle. Eli
Pentikäinen puhui siitä, kuinka parempaa kuin demokratia ei ole kehitetty ja
vastaanväittäjä sanoi, ettei mitään ole edes vakavissaan kokeiltu. Jännää.
Okei, Pentikäisen näkemys on paljon toisteltu ja lattea. Se
olisi kaivannut vähän lihaa rankansa ympärille. Vastaväite on kuitenkin
huonompi kuin mitä Pentikäisen näkemys. Nimittäin kirjoitus, jonka sisältönä on
vaatimus uudelle järjestelmälle radikaalisti muuttuneeseen maailmaan,
haiskahtaa niin voimakkaasti teknologiauskoiselta, että ihan humanisti
pelästyy. Kirjoittaja esittää kokeiltavaksi osallistavaa ja suoraa demokratiaa,
erilaisia vaalijärjestelmiä ja päätöksentekoa ilman puolueita. Lisäksi hän
väittää, että nykyisen järjestelmän puolustajat ovat heitä, jotka eniten
järjestelmästä hyötyvät ja täten väittävät ettei parempaa ole. Okei, hän
huomioi järjestelmämme historian, mutta näkee sen ainoastaan painolastina
nyky-yhteiskunnalle.
Ongelmana tässä vastaväittäjän näkemyksessä on eräänlainen
illuusio. Hänen mukaansa yhteiskunnan suuret epäarvoistavat ja rakenteelliset
ongelmat olisi ratkaistavissa hallintojärjestelmän – sanokaamme asiat niin kuin
ne ovat – vallankumouksella. Tosiasiassa kuitenkin oireet jotka ovat nyt
herättäneet paineita uudistuksille, ovat kaikki lähtöisin järjestelmän hyvästä
toiminnasta. Hallinto Suomessa pelaa niin hyvin, ettei kansa koe tarpeelliseksi
vaikuttaa siihen. Okei, sanoin itsekin että ongelmia on monia (lue vaikka
täältä), mutta aivan yhtälailla voidaan väittää ihmisten olevan valmiita
luovuttamaan poliittisen päätösvaltansa demokratian käsiin, sillä he tietävät
järjestelmän kykenevän toimimaan myös ilman heidän panostaan.
Vallankumoukset syntyvät järjestäen tyytymättömyydestä
vallitseviin oloihin, eivät niinkään tyytymättömyydestä hallintojärjestelmään. Se
on vähän surullista jopa, mutta valitettavan totta. En sano että ihmiset
haluaisivat elää diktatuureissa tai että he haluaisivat olla päättämättä itse
omasta elämästään, mutta niin kauan kuin kansa on tyytyväinen arkeensa, voidaan
olettaa valtion olevan toimintakykyinen. Arabikevättä usein mainostetaan haluna
uudistaa nimenomaan hallintoa, mutta aivan yhtälailla Pohjois-Afrikan maissa
alkoi tyytymättömyyden aalto nimenomaan arjen ongelmista – missä poliisit
pitivät yllä poikkeuslakia, ja missä hedelmäkauppiaiden kohtelu sytytti
tunteet. Toki vallankumouksia voi olla monenlaisia, mutta näin raa’asti
yleistäen sanoisin niiden johtuvan tyytymättömyydestä arkeen.
Pentikäistä vastaan argumentoineella herralla on kyllä pointti ja ihan hyviä ideoitakin, mutta ratkaisun skaalassa hän haluaisi lyödä kärpästä parin megatonnin ydinaseella. Rauhallisena aikana on helppoa väittää järjestelmää mädäksi, kun varteenotettavien vaihtoehtojen keksiminen on helppoa. ”No aloitetaan vaan suora demokratia ilman puolueita, mikäs tässä on ongelmana?” Ongelmana on juuri se, että nykymalli pitää yhteiskuntamme kasassa. Ajanlaskun aloittaminen uudestaan tästä päivästä loisi väkisinkin yhteiskuntaan rajuja muutoksia, jolloin ei lainkaan voida olla varmoja jatkuvuudesta. Täysi suora päätöksenteko alistaa kaikki yksittäiset päätökset kansan äänekkäimmän osan hallittaviksi, mikä sinänsä on ihan demokratian ideaalin mukaista, mutta kyllä minun mielestäni pitää voida yhtenä vuonna karsia kirjastomäärärahoja jos sillä saadaan toisena vuonna ylläpidettyjä kouluja. Suunnitelmallisuus on tämän meidän edustuksellisen demokratiamme parhaita puolia. Joku on vastuussa.
Pentikäistä vastaan argumentoineella herralla on kyllä pointti ja ihan hyviä ideoitakin, mutta ratkaisun skaalassa hän haluaisi lyödä kärpästä parin megatonnin ydinaseella. Rauhallisena aikana on helppoa väittää järjestelmää mädäksi, kun varteenotettavien vaihtoehtojen keksiminen on helppoa. ”No aloitetaan vaan suora demokratia ilman puolueita, mikäs tässä on ongelmana?” Ongelmana on juuri se, että nykymalli pitää yhteiskuntamme kasassa. Ajanlaskun aloittaminen uudestaan tästä päivästä loisi väkisinkin yhteiskuntaan rajuja muutoksia, jolloin ei lainkaan voida olla varmoja jatkuvuudesta. Täysi suora päätöksenteko alistaa kaikki yksittäiset päätökset kansan äänekkäimmän osan hallittaviksi, mikä sinänsä on ihan demokratian ideaalin mukaista, mutta kyllä minun mielestäni pitää voida yhtenä vuonna karsia kirjastomäärärahoja jos sillä saadaan toisena vuonna ylläpidettyjä kouluja. Suunnitelmallisuus on tämän meidän edustuksellisen demokratiamme parhaita puolia. Joku on vastuussa.
Maailma on muuttunut radikaalisti, muttei niin radikaalisti
kuin miltä se norsunluutorniin ehkä vaikuttaa. Ihmiset käyvät edelleen
maksamassa laskunsa pankkiin ja joka kodissa ei ole matkapuhelinta. Yhteiskuntarakenteiden
pitää pystyä uudistumaan aikojen saatossa, mutta äkillinen muutos suuntaan tai
toiseen ei luo muuta kuin epävakautta. Mahdollisia muutoksia demokraattiseen
järjestelmään pitää voida uskaltaa tehdä, mutta koko järjestelmän haastaminen
on luksusargumentti, jonka voi esittää silloin kun aktiivista vaaraa
järjestelmän hyötyjen katoamiselle ei ole. Ongelmana on ehkä valtionkokoisten
laboratorioiden puuttuminen – kukaan ei halua kokeilla järjestelmää, jonka
potentiaalinen huono puoli on täysi anarkia.
Tai no, voi vallankumousta vaatia myös silloin kun
järjestelmä ei oikeasti toimi. Onko näin käynyt kertaakaan yhdessäkään
demokraattisessa maassa? Ranska on tunnettu vallankumouksistaan, mutta eipä
sielläkään olla taidettu nähdä varsinaista muutosta vallankumouksen kautta
demokratiasta parempaan järjestelmään. Demokratiasta on kyllä vaihdettu monesti
sortavampaan ja eriarvoisempaan, mutta muuten lienee Pentikäinen varsin
oikeassa: parempaakaan ei toistaiseksi ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti