Eurosetelit!

Tylsä, tylsempi, euroseteli. Eilen Euroopan keskuspankki Frankfurtissa julkaisi uuden kymmenen euron setelin, joka näyttää samalta kuin ne aina ennenkin ovat näyttäneet: siltoja, kaaria, vettä. Eurosetelit eivät miellytä ketään, mutta toisaalta niiden kai onkin tarkoitus olla ketään loukkaamatta.

Ihmiset ovat mielenkiintoisempia kuin sillat, joten päätinpä hetken mielijohteesta jyvittää kaikille seitsemälle setelille uudet kuva-aiheet, joissa setelin etupuolella on ihminen ja takana jokin häneen liittyvä asia.

5 euroa, Marie Curie 7.11.1867-4.7.1934 (Puola-Ranska)

Etupuolelle Curien Nobel-potretti

Taakse kuva hänen työhuoneestaan. Tai miksei Radium-atomista?

Viiden euron seteli on yleinen ja päivittäinen raha. Mielestäni sekä vitonen että 500 euroa ovat setelit, joiden aiheet pitää olla juhlavampia kuin muiden. Ensimmäinen, koska se on yleisin ja toinen, koska se on arvoltaan suurin.

Marie Curie on kaksinkertainen Nobel-voittaja, jonka tutkimustyö kemian ja fysiikan alalla muokkasi tietämystä tieteen kovasta ytimestä. Radiumin säteilystä päätyönsä tehnyt Curie oli mahtava mieli, joka pakotti neroudellaan miesvaltaisen tiedemaailman päästämään muuriensa sisälle myös naisia. Lisäksi hän ei patentoinut radium tutkimuksen tuloksia, mahdollistaen täten ilmaisen säteilytutkimuksen tulevaisuudessa.

10 euroa, Leonardo Da Vinci 15.4.1452-2.5.1519 (Italia)

Etupuolelle ikoninen Leonardon omakuva.

Takapuolella viimeinen ehtoollinen.

Toinen superyleinen seteli vaatii sekin arvokkaan hahmon. Vincin kylän renessanssin yleisnero on historian tunnetuimpia keksijöitä ja taidemaalareita. Leonardolla on itseoikeutettu paikka listalla. Takakuvitukseksi valitsin Leonardon Santa Maria Della Grazien kappeliin maalaaman Viimeisen ehtoollisen, sillä vaikken haluaisi eurosetelien todistavan mitään yhtään uskontoa, emme pääse irti maanosan pitkästä kristillisestä historiasta. Vaikka kuinka sitä haluaisimme kieltää. Joten Leonardon yhteydessä on luontevaa ottaa kuvitukseen mukaan hänen yksi kuuluisimmista teoksistaan ja täten muistaa myös uskonnon roolia kulttuurin kehityksessä.

20 euroa, Jane Austen 16.12.1775-18.7.1817 (Englanti) 

Jane Austenin kuvista saanee hyvän etupuolen seteleihin.

Taakse valitsin yhden Ylpeys ja Ennakkoluulo -filmatisoinnin puitteet, eli Chatsworth housen Manchesterin liepeiltä. Ihan vaan siksi kun len käynyt siellä.

Ensimmäinen suurempi ongelma listallani tuli tässä. Koska haluan painottaa kulttuuria ja jakaa setelit tasaisesti maiden, sukupuolien ja aikakausien välillä, joudun tekemään kompromisseja. Olisin halunnut listalle ehdottomasti Edith Piafin, mutta Ranskan paikan vei jo Marie Curie. Valitsen siis 20 euron seteliin laulajan sijasta kirjailijan, joka on englanninkielisestä maailmasta, nainen ja jonka vuodet eivät mene päällekkäin edeltävien kanssa.

Helppo valinta on Jane Austen, sillä hän on yksi englanninkielisen kirjallisuuden kaikkien aikojen merkittävimmistä kirjoittajista. Austen on siinä mielessä poikkeuksellinen kirjailija, että hänen tekstejään luetaan edelleen ja niistä tuntuu riittävän väittelyn aihetta jokaiselle sukupolvelle ja jokaiseen tutkimustraditioon.

50 euroa, Johann Sebastian Bach, 31.3.1685-28.7.1750 (Saksa) 

Etupuolelle patsastelemaan Bach.

Ja taakse herran lempi-instumentti.

Bach on listan kompromissiratkaisuista suurin. Ensinnäkin, joku piti saada Saksasta, jonka maine ei olisi täysin ryvettynyt myöhempien sukupolvien järjettömyyksien tähden. Tämä rankkasi lähes kaikki filosofit pois. Kirjailijoita on listalla jo liikaa, joten Goethe ei mahdu. Lisäksi kun yritän pitää ihmisten eliniät erillään, jotteivät samat aikakaudet olisi liian päällekkäin, jää ansioituneempi Beethoven pois. Mozartkin sattui piru vie olemaan itävaltalainen. Jäljelle jäi siis Bach, joka on kyllä yksi aikansa suosituimpia muusikoita ja barokkisäveltäjänä koko maailman tuntema eurooppalainen – ei siis huono valinta hänkään.

100 euroa, Tove Jansson 9.8.1914-27.6.2001 (Suomi) 

Etupuolella hymyilisi Tove itse.

Setelin takapuolesta voisi tehdä ihanan graafisen.

Ai vedänkö tällä kotiinpäin? No tietenkin vedän! Pohjoismaiden kiintiön vei tällä listalla suomalainen lastenkirjailija muutamasta syystä. Ensinnäkin, Jansson on suomenruotsalainen kosmopoliitti, joka opiskeli niin ruotsissa kuin ranskassakin. Hän edustaa lastenkulttuuria, jota usein ylenkatsotaan, ja hän on oivallinen tasa-arvoisen pohjolan edustaja.

Janssonin rahkeet riittäisivät listalle omillaankin, mutta täytyy myöntää että kilpailijoiden ongelmat painavat myös vaakakupissa. Ruotsista olisin lähinnä ottanut Dag Hammarskjöldin, mutta hän on liian lähellä poliitikkoa. Norjasta olisin ottanut Thor Heyerdahlin, mutta Norja ei ole Euromaa. Mielestäni ainoa varteenotettava kilpailija Janssonille olisi ollut Tanskan Hans Christian Andersen, mutta koska mielestäni pohjoismaista pitää valita ehdottomasti nainen, vei Jansson tällä kertaa tasaisen kisan nimiinsä.

200 euroa Aristoteles 384-322 eaa. (Kreikka)

Etupuolella saisi setelin suunnittelija käyttää mielikuvitustaan

Ja takapuolelle löytyy ikoninen Rafaelin maalaus

Jälleen iski ongelma. Olisin halunnut listalle Galileo Galilein, mutta Italian paikka on jo viety. Looginen korvaaja Nikolaus Kopernikus taas menee päällekkäin paitsi Puolan, myös Leonardon vuosien kanssa. Listalta siis jää tähtitieteilijä tällä kertaa pois. Ei se mitään, korvaajalla on myös varsin suuret kengät.

Aristoteles on kenties kaikkein merkittävin tiedemies historiassa ja täten itseoikeutettu kasvo setelirahaan. Hänen ajatuksensa ovat edelleen monien nykymaailman periaatteiden pohjana, eikä täten koko eurooppalaisuuden käsitettä voi ajatella ilman Aristotelesta.

500 euroa, Europa (antiikin kreikan jumaltaru)
 

Europa esitetään taiteessa ratsastamassa valkoisella härällä.

Takakuvana voisi olla tylsä Euroopan kartta.

Europa on ainoa ihmishahmo joka tällä hetkellä löytyy jo Euroseteleistä, ainakin jos Wikipediaa on uskominen. Antiikin Kreikan jumaltarun mukaan Zeus ryösti Europan kotoaan Kreetan saarelle raiskattavaksi, jossa Europasta tuli ensimmäinen Kreetan kuningatar. Manner ottaa kuitenkin nimensä tästä jumaltarusta ja koska miesten ja naisten suhdeluku on listalla tällä hetkellä tasan, ansaitsee mielestäni viimeisen setelipaikan ihmisen sijaan taruhahmo.

Kivuliaasti ulkopuolelle jääneet:

William Shakespeare (Englanti), Vincent Van Gogh (Alankomaat), Edith Piaf (Ranska), Wolfgang Amadeus Mozart (Itävalta), Ludvig Van Beethoven (Saksa), Nikolaus Kopernikus (länsi-Preussi), Galileo Galilei (Italia), Dag Hammarskjöld (Ruotsi), H.C. Andersen (Tanska), Albert Einstein (Saksa), Johan Wolfgang von Goethe (Saksa), Pablo Picasso (Espanja), Miguel de Cervantes (Espanja), Eusebio (Portugali), Charles Darwin (Englanti)  jne.