Kirjastofailure ja kaupunkilainen ostosreissu

Kansalliskirjasto ei ole mikään maailman dynaamisin ja helppokäyttöisin kirjasto.

Tarvitsin ensi viikon tenttiäni varten kolme kirjaa, jotka kaikki kyllä löytyisivät Turusta jos siellä olisin, joten päätin Linda –kirjastojen monihakusovelluksen avulla etsiä Helsingistä kyseisiä opuksia. Kansalliskirjasto, tila: hyllyssä, paikka ea (numerosarja), ei lainata ulos. Kävipäs sopivasti, olinkin kansalliskirjastolle menossa palauttamaan tutkijakaverin kirjoja.

Lyhyen asioinnin jälkeen kävi selväksi, ettei kansalliskirjasto halua myöskään että kukaan lukee kyseisiä teoksia. Ohjeet lainauspisteestä lukupaikalle kuuluivat suurin piirtein malliin: ”Menet tästä ulos, vasemmalle, rappuset alas, vasemmalle sitten rappuset ylös ja ovesta läpi” Tai jotain sellaista. Itse varaamisprosedyyri, ei siis edes kirjojen ulos asti saaminen kirjastosta vaan varaaminen, olisi vaatinut pienten punaisten lappujen täyttämisen käsin. Tässä vaiheessa totesin lukevani teokset mielummin Turun yliopiston kurssikirjastossa. 

Tokihan se on totta että kansalliskirjasto säilyttää kansallista perintöä, mutta kirjastoasiakkaan roolissa olin vähän ärtynyt muuten hyvin pelanneeseen palveluun. Lainauspisteen asiakaspalvelija oli muuten yllättynyt kun sanoin teosten takuuvarmasti löytyvän Turusta. No joo, oma moka.

Sain valmistumislahjaksi viime syksynä uuden puvun Stockmannilta. Puvun haun yhteydessä myyjä huomautti pienestä pistovirheestä, jonka jokin nappikone oli tuotantomaassa tehnyt. Sain siitä hyvästä 40€ lahjakortin, nice. Annoin sen toiselle puoliskolle kotitalouttani ja se vähän niin kuin unohtui. Tänään kuitenkin kävimme käyttämässä rahasumman Herkkuun. Käytettiin varmaan tunti hitaaseen shoppailuun ja joimme jopa kahvit kesken ostosten – siis siellä Herkussa. Oli kaupunkilainen olo kun meni varta vasten ratikalla Stockalle ruokaostoksille. Ostosten lomassa bongasin tuotteita joille syntyy tarvetta vasta kun niiden olemassaolon oppii: Persian sinisuolaa, sitruunasuolaa, aprikoosisuolaa, savusuolaa, kokonainen confit-ankka -säilyke, hanhenrasvaa purkissa, jokin ihmeen foie gras leivos -pakaste jne. Ihana kauppa. Erityisesti siksi kun ostoskärryissä ei tarvitse käyttää mitään muinaista lyydialaisten keksimää polettia palautuksen takuuna.

Tänään oli tarkoitus mennä lenkille, mutta hengästyminen kirjastoreissulla antoi ymmärtää kehon kenties olevan vielä aavistuksen epäkunnossa vatsataudin jäljiltä. Missä tässä länsisiperialaisessa kalastajakylässä sitä paitsi edes pääsee rauhassa matalan itsetunnon omaava humanisti lenkkeilemään? Tuohon rantaan en ole lähdössä kaikkien ohiteltavaksi…

Niin ja anteeksi vielä kansalliskirjaston työntekijöiltä, tiedän että olette tiedonhaun ammattilaisia, joten takuulla joku teistä on lukenut tämän tekstin ja manaillut minua. Teistä ei johdu se että olen niin maalainen.

Eikä niistä tutkijakaverin kirjoistakaan kuin vain toinen kuulunut sinne kansalliskirjastoon.