Katsos, NHL:n tynkäkaudella on saatu hakattua loppuun 48 ottelun mittainen runkosarja, jyvät on erotettu akanoista, pojat miehistä ja playoff-joukkueet MM-kisajoukkueiden täyttömiehistä. It’s hockey baby, lähetäänpäs analysoimaan pudotuspeliparit ja antamaan (tod. näk. syvälle pöpelikköön uppoavat) ennusteet Stanley Cupin nostajista tynkäkaudelle 2013.
Itäinen konferenssi
Pittsburgh Penguins (1) – New York Islanders (8)
Pittsburgh pystyy iskemään kentälle pudotuspeleissä heittämällä kovimman joukkueen, mitä liigassa on vähään aikaan nähty. Kotikasvatetut supertähdet Crosby, Malkin, Letang ja Fleury ovat saaneet avukseen kakkosaaltoon pikkunimiä, kuten Dallasin kapteenin Brenden Morrown, Calgaryn kapteenin Jarome Iginlan, Tsekin MM-kisajoukkueen tuplakultamiehen Tomas Vokounin, maalihai James Nealin ja ja ja… Tämä joukkue on niin kova, että jopa Jussi Jokinen on siinä kova. No joo, ei pidä ivata Jokista. Miehellä on ollut hyviä kausia useampi ja ilmeisesti maisemanvaihto oli tällä kertaa parasta mitä saattoi uralle tapahtua. Fun fact: Jussi Jokinen teki kymmenessä Pittsburghin runkosarjaottelussaan saman verran pisteitä kuin 33 edellisessä ottelussaan Hurricanesin paidassa. Seura tekee näköjään kaltaisekseen.
Mutta: mulla on jotenkin hyvä fiilis Islandersista. Joukkue on viime vuosina tehnyt paljon maaleja. Viime (tai toissa) kaudella jossain välissä Islandersilla oli eniten yli 20 maalin tehneitä pelaajia liigassa, mikä oli älyttömän hyvin idän heittopussilta. En oikein jaksa uskoa viime kauden kaltaiseen LA ylläriin Islandersilta, mutta takuulla tämä ottelusarja tulee olemaan kovempi kuin miltä se paperilla vaikuttaisi. Veikataanpa jopa että Pittsburgh ei pelkästään taivu Islandersille – vaan joutuu tekemään sen jopa kolmesti. Pohja se on kuitenkin (vielä toistaiseksi) Long Islandin ylpeyden tankissa ja noutaja tulee seitsemännessä ottelussa.
Pittsburgh vie otteluvoitoin 4-3 (ja maaleja tässä sarjassa tulee muuten paljon)
Montréal Canadiens (2) - Ottawa Senators (7)
Väärät kanadalaiset! Otteluparin piti olla esim. Down Goes Brownin rummuttama Montréal – Toronto, eikä tämä kohtaaminen. Noh, otetaan mitä saadaan. Montréal pelasi hyvin siihen asti kunnes pudotuspelipaikka varmistui, sen jälkeen slumppi mutta lopulta kausi päättyi hienosti kakkossijaan idässä. Mutta siihen se jää. En uskonut Montréaliin ennen runkosarjan alkua, enkä usko nyt pudotuspelien alussakaan. Miksen?
Koska Senators on ollut kova. Viimeisenä matsina runkosarjassa pelattu Ottawan ja Bostonin pommi-iskujen vuoksi siirretty kohtaaminen kääntyi Ottawalle Bostonin kotihallissa. Ottamatta kunniaa Islandersilta, vaikuttaa pikemminkin Ottawa idän yllätysvalmiimmalta joukkueelta. Valmentaja Paul MacLean kiskoi joukkueen väkisin pudotuspeleihin huolimatta kovien nimien loukkaantumisista, mutta nyt pudotuspelien alla paluun ovat tehneet sekä maalivahtitilastojen johtaja Craig Anderson sekä SM-liigan kauden paras puolustaja (ja runkosarjan MVP joukkueelleen) Erik Karlsson. Uskokaapa vaan, tästä duosta jatkaa pääkaupungin joukkue ja Quebecissä alkaa Molsonilla maustettu kesäloma.
Ottawa vie voitoin 1-4
Washington Capitals (3) – New York Rangers (6)
Washington vaikutti kauden alussa katastrofilta. Tappioita tappioiden perään, eivätkä huiput olleet kuin korkeintaan kelvollisia. Sitten tapahtui jotain. Fiksut väittävät joukkueen omaksuneen valmentaja Adam Oatesin taktiikat kauden kuluessa, mutta on siinä jotain muutakin. Alexander Ovechkin on ollut jo monta kautta puolivaloilla, mutta hupsista keikkaa, mies meni ja takoi maaleja kuin.. noh… Alexander Ovechkin viisi vuotta sitten. Washington haluaa pelata ja toivottavasti ruutia riittää kaatamaan idän kovia joukkueita. Olisi todella kiva nähdä kaikkien voittoennusteiden ulkopuolelle pudonnut Capitals esimerkiksi finaaleissa.
Ainakin New York pitäisi kaatua. John Tortorellalla tuoli kiikkuu jos menestystä ei pleijareista tule. Kaverilla oli käsissään kauden alussa kovin mahdollinen sakki idässä ja mitä sillä saatiin aikaan? Hädin tuskin pudotuspelipaikka. Okei, joukkue paransi loppua kohden ja pääsi pudotuspeleihin, mutta mikäli ihmeitä ei tapahdu, alkaa kesäloma Manhattanilla toisen kotipelin jälkeen.
Washington vie 4-0
Boston Bruins (4) – Toronto Maple Leafs (5)
Toronto pudotuspeleissä? Helvetin vuorilla on lumivyöryjä ja tosiuskovaiset on kutsuttu takaisin planeetta Xanulle liekehtivän meteoriitin kyydissä. Tämä tekee todella hyvää jääkiekon näkyvyydelle ja kivaahan se on tietää maailman suurimman hokimarkkina-alueen katsojien vihdoinkin saavan maistaa pudotuspelejä. Lisäksi tämä on hyvää esimakua ensi kaudelle, jolloin joukkuetta toivottavasti rakennetaan vahvemmaksi, jotta vastaisuudessa kun vastaan tulee Boston Bruinsin kaltainen joukkue, pudotuspelit kestäisivät enemmän kuin neljä ottelua.
Tehtävistään vapautettu GM Brian Burke sanoi aina haluavansa Torontosta kovan joukkueen. Tässähän sitten onkin hyvä mittari: liigan ehkä kovin joukkue. Rutkasti pudotuspelikokemusta rinnuksissaan kantava toissakauden mestari on omaksunut pahan tavan vetää otteluparit aina seitsemänteen asti, joista mestaruuskaudella selvisivätkin joka kerta, mutta viime vuonna tapa kostautui. Tässä otteluparissa seiskaan ei mennä. Ei mennä edes viidenteen.
Boston vie 4-0
Läntinen konferenssi
Chicago Blackhawks (1) – Minnesota Wild (8)
Mikä joukkue on tilastojen valossa kovempi kuin Pittsburgh? Runkosarjan voittanut Chicago Blackhawks tietenkin. Chicago kaatui runkosarjassa varsinaisella peliajalla ainoastaan seitsemän kertaa! Seitsemän! Rannat varjele. Tosin Pittsburgh ei taipunut jatko-ajalle mentäessä kertaakaan, mutta luulenpas että näiden kahden joukkueen kohtaaminen finaalissa päättyisi silti Chicagon voittoon. Pittsburghilla saattaa olla liigan nimekkäin joukkue, mutta Chicago on kuin huippuunsa hiottu, upea kone. Pittsburgh on kromilla koristeltu, viritetty BMW jossa on uusimmat ja kauneimmat lisäosat, mutta Chicago on Lamborghini - täydellinen sellaisenaan.
Mikä tietty on sääli Minnesotaa kohtaan. Vuosikausia pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt jääkiekkoalueen joukkue pääsi pudotuspeleihin kamalan hintavilla lisämiehillä Ryan Suterilla ja Zach Parisella höystettyinä, ja noutaja tulee tällä kertaa nopeasti. Ehkäpä se on jopa hyvä. Pikku maistiainen pudotuspeleistä, ensi kaudella nuoria junnuja lisää joukkueeseen (mm. Finnish baby jesus) ja sitten pitkälle pleijareissa. Hyvä suunnitelma, eikö totta? Eikä lainkaan harmita tappio neljässä tällä kaudella.
Chicago vie 4-0
Anaheim Ducks (2) – Detroit Red Wings (7)
Anaheim meni sitten pudotuspeleihin lännen kakkosena. Noh, kuten Toronton yhteydessä sanoinkin, nautaeläimet lentävät ja paimentolaiszombie tekee toisen tulemisen lähi-idässä. Muutaman Ducksin ottelun nähneenä en lainkaan ihmettele kylläkään syitä. Mutta, mutta, mutta… Onko se vaan mielikuvitusta, vai onko Anaheimiin iskenyt samaa tautia kuin Montréaliin? Paikka varmistui ja tehomiehet kadottivat tehonsa. Takkiin hiipi hyvän olon tunne ja kaikkein vaarallisinta olisi kohdata ensimmäisellä pudotuspelikierroksella joko huimassa nosteessa oleva joukkue tai tiimi jolla on mieletön voittamisen kulttuuri.
Itäinen konferenssi
Pittsburgh Penguins (1) – New York Islanders (8)
Pittsburgh pystyy iskemään kentälle pudotuspeleissä heittämällä kovimman joukkueen, mitä liigassa on vähään aikaan nähty. Kotikasvatetut supertähdet Crosby, Malkin, Letang ja Fleury ovat saaneet avukseen kakkosaaltoon pikkunimiä, kuten Dallasin kapteenin Brenden Morrown, Calgaryn kapteenin Jarome Iginlan, Tsekin MM-kisajoukkueen tuplakultamiehen Tomas Vokounin, maalihai James Nealin ja ja ja… Tämä joukkue on niin kova, että jopa Jussi Jokinen on siinä kova. No joo, ei pidä ivata Jokista. Miehellä on ollut hyviä kausia useampi ja ilmeisesti maisemanvaihto oli tällä kertaa parasta mitä saattoi uralle tapahtua. Fun fact: Jussi Jokinen teki kymmenessä Pittsburghin runkosarjaottelussaan saman verran pisteitä kuin 33 edellisessä ottelussaan Hurricanesin paidassa. Seura tekee näköjään kaltaisekseen.
Mutta: mulla on jotenkin hyvä fiilis Islandersista. Joukkue on viime vuosina tehnyt paljon maaleja. Viime (tai toissa) kaudella jossain välissä Islandersilla oli eniten yli 20 maalin tehneitä pelaajia liigassa, mikä oli älyttömän hyvin idän heittopussilta. En oikein jaksa uskoa viime kauden kaltaiseen LA ylläriin Islandersilta, mutta takuulla tämä ottelusarja tulee olemaan kovempi kuin miltä se paperilla vaikuttaisi. Veikataanpa jopa että Pittsburgh ei pelkästään taivu Islandersille – vaan joutuu tekemään sen jopa kolmesti. Pohja se on kuitenkin (vielä toistaiseksi) Long Islandin ylpeyden tankissa ja noutaja tulee seitsemännessä ottelussa.
Pittsburgh vie otteluvoitoin 4-3 (ja maaleja tässä sarjassa tulee muuten paljon)
Montréal Canadiens (2) - Ottawa Senators (7)
Väärät kanadalaiset! Otteluparin piti olla esim. Down Goes Brownin rummuttama Montréal – Toronto, eikä tämä kohtaaminen. Noh, otetaan mitä saadaan. Montréal pelasi hyvin siihen asti kunnes pudotuspelipaikka varmistui, sen jälkeen slumppi mutta lopulta kausi päättyi hienosti kakkossijaan idässä. Mutta siihen se jää. En uskonut Montréaliin ennen runkosarjan alkua, enkä usko nyt pudotuspelien alussakaan. Miksen?
Koska Senators on ollut kova. Viimeisenä matsina runkosarjassa pelattu Ottawan ja Bostonin pommi-iskujen vuoksi siirretty kohtaaminen kääntyi Ottawalle Bostonin kotihallissa. Ottamatta kunniaa Islandersilta, vaikuttaa pikemminkin Ottawa idän yllätysvalmiimmalta joukkueelta. Valmentaja Paul MacLean kiskoi joukkueen väkisin pudotuspeleihin huolimatta kovien nimien loukkaantumisista, mutta nyt pudotuspelien alla paluun ovat tehneet sekä maalivahtitilastojen johtaja Craig Anderson sekä SM-liigan kauden paras puolustaja (ja runkosarjan MVP joukkueelleen) Erik Karlsson. Uskokaapa vaan, tästä duosta jatkaa pääkaupungin joukkue ja Quebecissä alkaa Molsonilla maustettu kesäloma.
Ottawa vie voitoin 1-4
Washington Capitals (3) – New York Rangers (6)
Washington vaikutti kauden alussa katastrofilta. Tappioita tappioiden perään, eivätkä huiput olleet kuin korkeintaan kelvollisia. Sitten tapahtui jotain. Fiksut väittävät joukkueen omaksuneen valmentaja Adam Oatesin taktiikat kauden kuluessa, mutta on siinä jotain muutakin. Alexander Ovechkin on ollut jo monta kautta puolivaloilla, mutta hupsista keikkaa, mies meni ja takoi maaleja kuin.. noh… Alexander Ovechkin viisi vuotta sitten. Washington haluaa pelata ja toivottavasti ruutia riittää kaatamaan idän kovia joukkueita. Olisi todella kiva nähdä kaikkien voittoennusteiden ulkopuolelle pudonnut Capitals esimerkiksi finaaleissa.
Ainakin New York pitäisi kaatua. John Tortorellalla tuoli kiikkuu jos menestystä ei pleijareista tule. Kaverilla oli käsissään kauden alussa kovin mahdollinen sakki idässä ja mitä sillä saatiin aikaan? Hädin tuskin pudotuspelipaikka. Okei, joukkue paransi loppua kohden ja pääsi pudotuspeleihin, mutta mikäli ihmeitä ei tapahdu, alkaa kesäloma Manhattanilla toisen kotipelin jälkeen.
Washington vie 4-0
Boston Bruins (4) – Toronto Maple Leafs (5)
Toronto pudotuspeleissä? Helvetin vuorilla on lumivyöryjä ja tosiuskovaiset on kutsuttu takaisin planeetta Xanulle liekehtivän meteoriitin kyydissä. Tämä tekee todella hyvää jääkiekon näkyvyydelle ja kivaahan se on tietää maailman suurimman hokimarkkina-alueen katsojien vihdoinkin saavan maistaa pudotuspelejä. Lisäksi tämä on hyvää esimakua ensi kaudelle, jolloin joukkuetta toivottavasti rakennetaan vahvemmaksi, jotta vastaisuudessa kun vastaan tulee Boston Bruinsin kaltainen joukkue, pudotuspelit kestäisivät enemmän kuin neljä ottelua.
Tehtävistään vapautettu GM Brian Burke sanoi aina haluavansa Torontosta kovan joukkueen. Tässähän sitten onkin hyvä mittari: liigan ehkä kovin joukkue. Rutkasti pudotuspelikokemusta rinnuksissaan kantava toissakauden mestari on omaksunut pahan tavan vetää otteluparit aina seitsemänteen asti, joista mestaruuskaudella selvisivätkin joka kerta, mutta viime vuonna tapa kostautui. Tässä otteluparissa seiskaan ei mennä. Ei mennä edes viidenteen.
Boston vie 4-0
Läntinen konferenssi
Chicago Blackhawks (1) – Minnesota Wild (8)
Mikä joukkue on tilastojen valossa kovempi kuin Pittsburgh? Runkosarjan voittanut Chicago Blackhawks tietenkin. Chicago kaatui runkosarjassa varsinaisella peliajalla ainoastaan seitsemän kertaa! Seitsemän! Rannat varjele. Tosin Pittsburgh ei taipunut jatko-ajalle mentäessä kertaakaan, mutta luulenpas että näiden kahden joukkueen kohtaaminen finaalissa päättyisi silti Chicagon voittoon. Pittsburghilla saattaa olla liigan nimekkäin joukkue, mutta Chicago on kuin huippuunsa hiottu, upea kone. Pittsburgh on kromilla koristeltu, viritetty BMW jossa on uusimmat ja kauneimmat lisäosat, mutta Chicago on Lamborghini - täydellinen sellaisenaan.
Mikä tietty on sääli Minnesotaa kohtaan. Vuosikausia pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt jääkiekkoalueen joukkue pääsi pudotuspeleihin kamalan hintavilla lisämiehillä Ryan Suterilla ja Zach Parisella höystettyinä, ja noutaja tulee tällä kertaa nopeasti. Ehkäpä se on jopa hyvä. Pikku maistiainen pudotuspeleistä, ensi kaudella nuoria junnuja lisää joukkueeseen (mm. Finnish baby jesus) ja sitten pitkälle pleijareissa. Hyvä suunnitelma, eikö totta? Eikä lainkaan harmita tappio neljässä tällä kaudella.
Chicago vie 4-0
Anaheim Ducks (2) – Detroit Red Wings (7)
Anaheim meni sitten pudotuspeleihin lännen kakkosena. Noh, kuten Toronton yhteydessä sanoinkin, nautaeläimet lentävät ja paimentolaiszombie tekee toisen tulemisen lähi-idässä. Muutaman Ducksin ottelun nähneenä en lainkaan ihmettele kylläkään syitä. Mutta, mutta, mutta… Onko se vaan mielikuvitusta, vai onko Anaheimiin iskenyt samaa tautia kuin Montréaliin? Paikka varmistui ja tehomiehet kadottivat tehonsa. Takkiin hiipi hyvän olon tunne ja kaikkein vaarallisinta olisi kohdata ensimmäisellä pudotuspelikierroksella joko huimassa nosteessa oleva joukkue tai tiimi jolla on mieletön voittamisen kulttuuri.
Ja onko missään jääkiekkojoukkueessa samaa voittamisen kulttuuria, kuin Red Wingsissä? Kaksikymmentäkaksi peräkkäistä kautta pudotuspeleissä! Mä olin ekalla luokalla ala-asteella edellisen kerran kun Detroitissa ei pelattu jääkiekkoa runkosarjan jälkeen. Enpä muista siitä paljoa, taisin saada fillarin syntymäpäivälahjaksi. Tai Nintendon. Detroitin saavutus on huima, mutta se on vaatinut valmentaja Mike Babcockilta ruuvin kiristämistä äärimmilleen ja luulenpa, ettei edes huippuunsaviritetty punasiipijoukkue riitä haastamaan Anaheimia, jahka ankat joutuvat selkä seinää vasten.
Anaheim vie 4-3 (mutta käyvät ainakin kerran tappiolla ottelusarjassa)
Anaheim vie 4-3 (mutta käyvät ainakin kerran tappiolla ottelusarjassa)
Vancouver Canucks (3) – San Jose Sharks (6)
Katsos, Vancouver pudotuspeleissä samankaltaisella joukkueella kuin aina ennenkin. Tehdäänpä analyysi nopeasti tässä tapauksessa: Sedin, Sedin, maalivahtipeli - kuka on ykkönen, second scoring. Ongelmat ja lupaukset ovat edelleen samat kuin edellisillä kausilla, ja luulenpa että tuloksetkin. Viime kaudella noutaja tuli heti kättelyssä tulevan mestarin LA:n käsittelyssä, eikä samanlaista selkäsaunaa liene tällä kertaa odotettavissa. Mutta jos takkiin tulee, luulenpa että valmentaja Alain Vigneault saa alkaa pakkaamaan tavaroitaan.
San Jose on kulkenut tällä kaudella jotenkin tutkan alla allekirjoittaneella. Hupsista, Antti Niemi jakaa maalivahtien tilastokärjen voittojen määrässä Rangersin Lundqvistin ja Wildin Nicken kanssa. Koskas tämä tapahtui? En jaksa uskoa kalifornialaisjoukkueen matkaavan kovinkaan pitkälle näissä pudotuspeleissä (elleivät tee samaa kuin Phoenix viime kaudella), mutta ensimmäisen ottelusarjan he vievät.
San Jose vie voitoin 2-4
St. Louis Blues (4) – Los Angeles Kings (5)
Tylsä, tylsempi, St. Louis Blues. Oliko epäreilusti sanottu? En ole tällä kaudella katsonut yhtään St- Louisin ottelua, johtuen viime kaudella saamastani inhorefleksistä joukkuetta kohtaan. Ovathan nuo saattaneet petrata paljonkin. Paha sanoa, kun toivon vaan joukkueen putoavan nopeasti, jotta voisin unohtaa koko kammotuksen olemassaolon. Onko mitään tylsempää kuin tylsä jääkiekko? Vai onko tämä vaan mun mielikuvitustani tai jonkun huonon ottelun luoma illuusio...
Hesarin Nieminen on rummuttanut tynkäkauden ajan Los Angelesia ensimmäiseksi mestaruutensa uusivaksi joukkueeksi sitten Detroitin voittojen 2000-luvun alussa. Voihan tuo olla että näin käykin. Los Angeles ei heikentynyt viime kaudesta, vaikkakin osa magiasta taisi huuhtoutua mestaruuden myötä kuohuviininä alas Stanley Cupin kautta. Jonathan Quick on ollut tällä kaudella ihminen, eivätkä Dustin Brownit ja Anze Kopitarit olekaan pelanneet enää kuin Dustin Brownit ja Anze Kopitarit. Tästä parista tulee silti voitto.
LA vie voitoin 2-4
Kuka sitten vie pytyn? Helppo (ja tylsä) vastaus olisi Pittsburgh Penguins. Tämä tapahtuisi maailmassa, jossa Pingviinit saavat hurmoksen päälle ja takovat nenuun jokaista idän joukkuetta sata-nolla ja kohtaavat lännestä Chicagon sijaan joko Anaheimin tai superyllättäjän San Josen. Näin ei kuitenkaan käy, sillä pitkän ja raskaan Islandersin väännön jälkeen Pingviinit kompastuvat berserkkeinä tahtokiekkoa pelaavaan Ottawaan. Capitals uusii viimevuotisen temppunsa kakkoskierroksella Bostonista ja kaataa Idän finaalissa Ottawan seitsemännessä ottelussa. Stanley Cupin finaalissa pelaa lännestä Chicago Blackhawks, joka lännen loppuotteluissa kaatoi niin ikään seitsemännessä Los Angelesin (toivottavasti katsoin otteluparit oikein, olisi noloa jos kaikki seitsemän lukijaani huomaisivat etten osaa laittaa kahdeksaa numeroa suuruusjärjestykseen).
Tuossa alussa makustelin vähän sillä mahdollisuudella, jos Washington Capitals voittaisikin tällä kaudella Stanley Cupin. Sanottakoon nyt heti kättelyssä, että materiaali tuskin riittää siihen temppuun. Mutta koska se oli ajatuksena niin hauska, niin arvataan virallisena veikkauksena Washington Capitals (ja tylsänä mutta realistisena Pittsburgh Penguins).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti