Kannattaako äänestää? Siis niinkun yhteisten asioiden hoitamisen kannalta.
Kysymykseen on kaksi vastausta, riippuen vähän näkökulmasta. Kannattaako äänestää, jotta saa ajettua jotain tiettyä asiaa, vai kannattaako äänestää, jotta oma ääni on kuuluvissa päätöksenteossa? Jälkimmäiseen vastaus on aina kyllä, mutta asian puolesta äänestäminen ei olekaan ihan niin yksinkertaista.
Sanotaan vaikka, että haluat henkilökohtaisesti Suomen valtion tukevan opiskelijoita tulonsiirrolla nimeltä opintotuki. Jos äänestät ehdokasta, joka haluaa lisätä opintotuen etuutta, mutta eduskunta päättää laskea opintotukea, silloin sinun ei olisi kannattanut äänestää. Tai ainakaan äänestäsi ei ollut hyötyä lopputuloksen kannalta.
Nyt valtiotieteilijä minussa huutaa vaaleissa äänestämisen olevan aina hyödyllistä, sillä et voi tietää etukäteen eduskunnan äänestysten lopputuloksia ja poliittisia voimasuhteita. Äänestämättä jättämällä varmistaa ainoastaan sen, että omaa etua ajetaan vähemmän kuin aikaisemmin. Mutta ei välitetä tästä, vaan palataan asiaan.
Jos et ole kiinnostunut politiikasta, poliitikoista tai puolueista, olet tilastollisesti katsottuna jatkuvasti pienenevässä joukossa. Suomen vaalitutkimusportaalin mukaan kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut jatkuvasti vuodesta 1966 lähtien. Olet siis vähemmistössä tässä mielessä.
Politiikassa on kuitenkin ollut tapana esittää aina vaalien alla vaikutusmahdollisuudet käytännön keinojen kautta: yksi puolue sanoo ajavansa kuntauudistusta, toinen väittää tukevansa opiskelijoita ja kolmas haluaa lopettaa maahanmuuton. Tällä tavoin ihmiset, jotka ovat kiinnostuneempia asioista kuin politiikasta, päätyvät äänestämään puolueita.
”Minä en äänestä puoluetta vaan ihmistä!”
Eip. Sinäkin äänestät joko puoluetta tai valitsijayhdistystä – jos siis yleensä äänestät. Yksittäisten edustajien mielipiteet yksittäisistä asioista ovat lopulta suhteellisen merkityksettömiä, jos puolueen linja on niiden kanssa ristiriidassa. Erityisesti Vihreät jaksavat aina linkittää Twitterin täyteen listoja kansanedustajista, jotka ovat äänestäneet vastoin aiempia mielipiteitään, sillä ryhmäkuri määrittää äänestyskäyttäytymistä monissa vanhoissa puolueissa.
Onko moraalitonta äänestää vastoin mielipiteitään? On tietenkin, mutta politiikan ennustettavuuden kannalta se on välttämätöntä. Pienemmät puolueet löytävät konsensuksen helpommin kokonsa ansiosta. Siksi vihreät ja Vasemmistoliitto ovat useammin yhtä mieltä asioista, kuin esimerkiksi SDP tai Kokoomus.
Olemme saaneet ensimmäisen vastauksen kysymykseemme siitä, että kannattaako äänestää.
Kyllä, kunhan muistaa että ääni menee lopulta aina puolueelle.
Okei, mutta puolueet sanovat yhtä ja tekevät toista. Tavalliselle ihmiselle politiikka näyttäytyy välillä jatkuvana kultaisen keskitien etsimisenä, jossa vilpittömät toiveet ja hyvän tekemisen halu väljähtyy mauttomaksi ja värittömäksi mössöksi. Tavallinen ihminen tahtoisi esimerkiksi käyttää lähellä olevia terveyspalveluja, mutta eduskunnassa puhutaan vain jostain SOTE-jaon merkityksistä kunnalliseen itsemääräämismalliin ja perustuslakiin, jonka joku lopulta kaataa pisararadan takia. Puolueet puhuvat siis sekavia ja politiikkaa on vaikea seurata, mutta riittävätkö ne syyksi olla äänestämättä?
Oikeastaan ongelma onkin juuri lisääntynyt kiinnostus politiikkaa kohtaan. Tiedonkulun helpottuessa, on tavallinen kansalainen kykenevä seuraamaan kansanedustuslaitoksen toimintaa. Ilman pitkäaikaista seuraamista ja varsin laajaa aiempaa tietopohjaa, voi eduskunnan toiminta kuitenkin näyttää hankalalta ja epämiellyttävältä. Jatkuvien kompromissien ja ristiinäänestysten suossa on ulkopuolisena vaikeaa nähdä olennaista.
Siksi pitää voida luottaa siihen, että puolueet toimivat lupaustensa mukaisesti siinä prioriteettijärjestyksessä, jonka ovat ilmoittaneet. Jos järjestys on vaikka 1. koulutus 2. sairaanhoito 3. uudet tiet, niin silloin puolueen on kyettävä pitämään aina pääasianaan koulutusta. Mikäli puolue rakentaa tämän jälkeen hallitusvastuussa teitä ja karsii kouluja, on se pettänyt äänestäjänsä ja seuraavissa vaaleissa ansaitsee saada selkäänsä. Näin ei kuitenkaan pääasiassa yleensä käy, ellei puolue ole luvannut jotain mahdotonta ja konkreettista, kuten täystyöllisyyttä tai nollaveroa.
”No mutta ei sillä oo väliä jos ne sanoo ajavansa koulutusta, mut se tarkottaa koulujen yksityistämistä”
Aivan oikein, mutta nyt ollaan kuitenkin Suomessa. Suomen eduskunnalla on lopulta hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa maan taloudelliseen tilanteeseen ja loppupeleissä hyvin suuri osa kansanedustajista jakaa samankaltaiset arvot hyvinvointiyhteiskunnasta. Suuret muutokset tapahtuvat tässä maassa varsin hitaasti, eikä käytännössä ole mitään pelkoa siitä, että äänestäminen oikealle tai vasemmalle aiheuttaisi seuraavalla vaalikaudella peruskoulun yksityistämistä tai julkisen sairaanhoidon lakkauttamisen. Tässä maassa politiikka on pitkälti käytännön pakkotilanteissa luovimista.
Sitten jos oikeasti alkaa kiinnostamaan oikeisto-vasemmisto -jako, niin siihen voi helposti tutustua. Mutta jos vain pohtii, että kannattaako äänestää, niin oikeiston ja vasemmiston eroja ei kannata liikaa miettiä. Suomessa on ollut oikeistoministerejä jotka ovat nostaneet veroja ja vasemmistoministerejä, jotka ovat yksityistäneet.
Toinen vastaus siis on: kannattaa äänestää, mutta ei ennen kuin katsoo mitä puolueet lupaavat ajaa eduskunnassa.
***
Otan tähän loppuun vielä koonnin vuoden 2011 Eduskuntavaalien hallituspuolueiden kärkiteemoista, josta kukin aidalla keikkuva äänestäjä voi sitten pohtia, että toteutuivatko lupaukset tai että kuinka rehellisiä ne edes olivat. Jos joku puolue listasi yli 10 kohtaa, otan vain 10 ensimmäistä:
Kokoomuksen teemat (jotka jostain syystä on tehty oudosti luettavaksi kaksinkertaisella numeroinnilla)
1) Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ei pidä leikata.
2) Työn verotusta ei pidä ainakaan kiristää.
Kestävyysvajeen purkamisessa Kokoomus asettaa etusijalle seuraavat kolme keinoa.
1 PAREMPI TYÖELÄMÄ, PIDEMMÄT TYÖURAT
2 PALVELUT VOIDAAN TEHDÄ PAREMMIN
3 TYÖLLISTÄVÄ VEROUUDISTUS
SDP:n teemat
1 HYVINVOINTI SYNTYY TYÖSTÄ JA KESTÄVÄSTÄ KASVUSTA
2 VALTIONTALOUS ON TASAPAINOTETTAVA
3 TARVITAAN OIKEUDENMUKAINEN VEROUUDISTUS
4 SUOMI KÄYNTIIN
Vasemmistoliiton teemat (10/14):
1. Loppu kyykyttämiselle ja työehtojen polkemiselle
2. Verot maksukyvyn mukaan
3. Turvattu toimeentulo kaikille
4. Terveys ei ole kauppatavaraa
5. Joukkoliikenteestä halpaa ja helppoa
6. Tasa-arvoiseen sivistykseen
7. Aikaa vanhemmuuteen
8. Eläkkeellä on voitava elää hyvin
9. Yhdenvertaisuutta
10. Ilmasto-oikeudenmukaisuutta
Vihreiltä ei löydy Pohtivan kautta vaaliohjelmaa, mutta poliittinen ohjelma vuodelta 2010 löytyy:
Vihreä laatuyhteiskunta on ekologinen työn ja hyvinvoinnin yhteiskunta
Operaatio Maa
Rakastamme elämää: tavoitteena jokaisen hyvinvointi
Vihreä laatuyhteiskunta tarjoaa kestävää taloutta, työtä ja hyvinvointia
Vihreys on vastuuta koko maailmasta
RKP:n vaaliteemat, joita ei turhaan ole tiivistetty:
I
RKP haluaa kantaa vastuuta siitä, että saamme julkisen talouden tasapainoon. Tämän pitää tapahtua seuraavan kahden eduskuntakauden aikana, ja painopisteen on oltava tulevassa kaudessa. On vastuutonta antaa seuraavan ikäpolven kantaa kasvavan valtionvelan koko taakka. Siksi on aivan välttämätöntä ryhtyä rakenteellisiin toimenpiteisiin ja tarkastella kriittisesti kaikkia menoja ja tuloja. Tarvitsemme panostuksia, jotka vahvistavat kasvua ja nostavat työllisyysastetta. Harmaa talous on pysäytettävä.
II
RKP haluaa taata toimivan hoivan ja kattavat yhteiskunnan palvelut kaikille - lapsille, perheille ja ikääntyville. Kuntien palvelutuotantoa täytyy tehostaa. RKP katsoo, että tarvitsemme valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen takaamaan sen, että kuntalaiset saavat palvelua ja että kunnat toimivat hyvin.
III
RKP vaikuttaa sen puolesta, että Suomen koulujärjestelmä esikoulusta korkeakouluun on laadukas ja yleissivistävä. Kilpailukykymme perustuu siihen. Koulun kulttuuria kantava ja identiteettiä luova rooli on keskeinen elävälle kaksikielisyydelle maassamme. Koulu on myös tasa-arvoisen, demokraattisen ja tasavertaisen yhteiskunnan perusta. Laadukas koulutus on hyvinvoinnin edellytys. Suomi tarvitsee kansalliskielten toimintaohjelman ja lupaus sellaisesta tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.
IV
RKP katsoo, että yritystoiminta luo työtä ja että työ luo hyvinvointia. Erityisesti mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on potentiaalia luoda uusia työpaikkoja. Pörssiin listautumattoman yrityksen osingon pitää edelleen heijastaa yrittäjän riskinottoa. Taloudellisesta menestyksestä ei pidä rangaista. Kulttuurilla ja luovalla taloudella on kasvava yhteiskunnallinen merkitys.
V
RKP näkee Pohjoismaat Suomen kansainvälisen yhteistyön luontevana perustana niin EU:ssa kuin muutoinkin. On tarvetta selkeälle yhteiselle pohjoismaiselle agendalle. Yhteistyötä voidaan edelleen voimistaa kulttuuri-, ympäristö-, puolustus-, talous- ja koulutuskysymyksissä. Pohjoismaiden taloudet muodostavat yhdessä maailman kymmeneksi suurimman talouden, mikä suo ainutlaatuisen mahdollisuuden ajaa yhteisiä etuja maailmanlaajuisesti.
KD:n vaaliteemat (10/14)
1. Laina syö lasten pöydästä
2. Yrittäjyys ja työllisyys hyvinvoinnin peruskiviä
3. On sairasta säästää terveydestä
4. Avioliitto on miehen ja naisen välinen
5. Ihmisarvo on markkina-arvoa tärkeämpää
6. Vanhuksilla ei ole aikaa odottaa
7. Ketään ei jätetä opintien varteen
8. Työ on paras kotouttaja
9. Kyllä kunnille, ei himmeleille
10. Turvallisuus tarvitsee tekijänsä
Että näin. Viime vaalikauden ongelmat tulevat aika selvästi esiin tässä listaa tarkastellessa. Puolueiden mainitsemista teemoista on kyllä puhuttu paljon, mutta tekoina on saavutettu varsin rajallinen määrä uudistuksia. Onko se sitten syy olla äänestämättä?
Mielestäni ei, mutta ehkä siinä on hyvä syy äänestää puolueen sisällä jotain toista ehdokasta?
hmmm…
(jatkuu ensi numerossa…)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti